Pikkulutkan päiväkirja osa 2

Pikkulutkan päiväkirja osa 2

23. toukokuuta

Kulutin muutaman päivän siihen, että mietin miten saisin kohdistettua Rehtorin huomion uudelleen itseeni. Aivan samaa temppua en halunnut kokeilla uudelleen. Se olisi ollut toistoa, eikä siten niin jännittävää. Sen verran järkeväkin olin, etten edes ajatellut tunnilla riehumista. Se olisi ollut tosi typerää käytöstä. Mietin erilaisia vaihtoehtoja pääni puhki, kunnes eilen illalla keksin hyvän suunnitelman. Se ei ehkä ollut tapojeni mukainen, mutta silti aivan toteutuskelpoinen. Kaiken lisäksi se olisi hyvin helposti toteutettava juttu.

Aamulla en laittanutkaan minihametta päälleni. Sen sijaan etsin kaapista mustan trikoisen pitkänhameen. Olin ostanut sen syksyllä jostain alennusmyynnistä enkä juurikaan ollut käyttänyt sitä. Nyt se oli kuitenkin oiva lisäapu luonnokseni toteuttamiseen. Yläosaksi valitsin mustan topin. Rintaliivejä en tietenkään laittanut päälleni. Rintani näyttivät paljon houkuttelevammilta pomppiessaan liikkeideni mukaan vapaana, kun olin ilman rintsikoita. Hameen lisäksien myöskään tarvinnut montaakaan vaatetta. Ajelin häpyni aivan sileäksi posliiniksi aamusuihkussa. Pöksyt jätin suosiolla kotiin. Laitoin päälleni vain mustat stay-up sukat ja sukkanauhat. Pienenä riskinä oli tietenkin se, että jos kiihottuisin kesken päivää, kosteus saattaisi näkyä märkänä länttinä hameessani.

Aamupäivällä lyöttäydyin yhteen parin luokallani olevan tytön kanssa. Sievä ja Soma olivat molemmat ihan hauskoja tyyppejä. Olin pari kertaa ollut heidän kanssaan diskossakin ja parissa kotibileissä. Joka kerralla meillä oli ollut ihan kivaa yhdessä. Tänään kuitenkin suurin kiinnostukseni syy heihin oli se, että he molemmat polttivat. Tytöt ottivat minut seuraansa luontevasti ja seurasin heitä välituntisin tupakkapaikalle uskollisen seurakoiran tavoin. Koululla oli tarkoin merkitty alue, jolla polttaminen oli sallittua. Muualla se oli täysin kiellettyä. Itse en polttanut oikeastaan koskaan. Joskus tarpeeksi monen oluen jälkeen saatoin polttaa pari tupakkia, jos niitäkään. Selvin päin tupakka maistui tosi pahalta ja sattui henkeen. Se teki sitä paitsi hiuksista ja vaatteista kamalan hajuiset.

Iltapäivällä tytöt huomasivat, että Mrs. Tiukkapipo oli välituntivalvojana.
– Voi Luoja, en tiedä ketään huumorintajuttomampaa eukkoa kuin tuo opettaja. Olen monta kertaa kiittänyt onnea, ettei hän opeta meitä. Hänen tunneiltaan pääsee kuulemma nopeammin kuin edes osaa uneksi Rehtorin puhutteluun, Soma kertoi.
– Onko hän koko iltapäivän valvojana? kysyin kiinnostuneena. Mrs. Tiukkapipo saattoi olla vastaus rukouksiini. Hänen avullaan saattaisin päästä helpostikin Rehtorin puhutteluun.
– Yleensä yksi opettaja valvoo aamupäivän ja toinen iltapäivän. Kaipa hän valvoo loputkin välitunnit, Sievä vastasi. Minä olin tyytyväinen ja pummasin samaan hengenvetoon tupakin tytöiltä. Ensimmäiset henkoset otin hyvin, hyvin varovasti. En halunnut tukehtua ihan heti. Heitin tytöille herjaa siitä, että kärsin selvästi tupakanpolton suhteen harjoittelun puutteesta. Tytöt naureskelivat hyväntahtoisesti varovaisille henkosilleni.

Toiseksi viimeisen välitunnin lopulla pummin toisen tupakan tytöiltä. Molemmat tarjosivat auliisti omistaan.
– Yritätkö oikeasti oppia paheiden tielle? Sievä hihitteli. Myöntelin. Puhaltelin hitaasti savuja ja tajusin laskeneeni aivan oikein. Kello soi kutsuen oppilaat sisälle. Tytöt tumppasivat nopeasti omat tupakkansa ja kiiruhtivat sisälle ehtiäkseen ajoissa tunnille. Viimeiset tuntimme olivat Markkinointia ja luokka oli rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Sinne kiipeämisessä meni aikaa. Minä seurasin huomattavasti hitaammin perässä. En halunnut saattaa ketään muuta itseni lisäksi vaikeuksiin. Kävelin rauhallisesti kohti pääovea ja polttelin malliksi muutaman henkosen. Temppu ei pettänyt. Puolessa välissä pihaa huomasin Mrs Tiukkapipo tulevan tikuttavin askelin minua kohti ja näyttävän vihaiselta.

Mrs Tiukkapipo oli tukehtua suuttumukseensa. En saanut puolestakaan, mitä hän sanoi, selvää. Ei silti, en oikeasti edes yrittänytkään. Tumppasin kuitenkin kiltisti tupakkani ja pyytelin anteeksi. Kerroin auliisti, hänen sitä kysyessään, kuka olen ja miltä luokalta. Mrs seurasi minua sisälle asti tarkastaakseen, että tosiaan olin se, joksi itseäni väitin. Yritin mallin vuoksi selitellä, miksi olin polttanut tupakasta vapaalla alueella. Väitin olleeni niin ajatuksissani, etten ollut huomannut, mitä tein. Ontuva selitys, eikä uponnut Mrs Tiukkapipoonkaan. Hänen viimeiset sanansa olivat kuin hunajaa.
– Rehtori kutsuu sinut keskustelemaan kanssaan vielä tämän päivän aikana! Yritin näyttää asianmukaisen säikähtäneeltä. Kuka nyt Rehtorin puhutteluun oikeasti haluaisi?

Tytöt olivat kauhuissaan saamastani julmasta tuomiosta.
– Mitä minä sanoin, Mrs Tiukkapipo on aivan uskomaton tyyppi, Soma totesi huokaisten. Nyökyttelin ja yritin näyttää pelokkaalta julman tuomioni edessä.
– En tiedä, miten sillä tavalla mokasinkin. Oma vikanihan se oli, huokailin surullisena. Tytöt nyökyttelivät ja voivottelivat surkeaa tilannettani.

Minä aloin odottaa kutsua Rehtorin luokse. Markkinoinnin opettaja, Neiti Pirteä, saapui luokkaan, mutta ei kommentoinut tilannetta mitenkään. Tunti meni ja viimeinen välituntikin tuli ja meni. Minä aloin hermostua. Miksi kutsua ei kuulunut? Eikö Rehtori halunnutkaan minua puhutteluun? Eikö hän halunnutkaan rankaista minua. Aloin jo menettää toivoni ja istuin surkeana käytävän penkillä.

Neiti Pirteä saapui pitämään toista tuntiaan. Ohi kävellessäni hän kuiskasi minulle:
– Siina, Rehtori käski sinun tulla luokseen juttelemaan tämän tunnin jälkeen. Neiti yritti selvästi kertoa asian niin, etteivät muut kuulisi, että jouduin puhutteluun. Yritin näyttää asianmukaisen surkealta. Tosiasiassa sydämeni alkoi tykyttää riemusta. Minkälaisen rangaistuksen Rehtori oli keksinyt minua varten. Tunsin kuinka jännitys kouristi vatsanpohjaani ja pimpsani alkoi sykkiä odotuksesta. Koko markkinoinnin tunti meni aivan hukkaan, en kuullut sanaakaan opetuksesta. Neiti Pirteä jätti minut kuitenkin aivan rauhaan. Hän varmaan tuumi, että pelkäsin niin tulevaa tapaamista, etten nähnyt tai kuullut mitään.

Seisoin hetken Rehtorin oven takana ja tasasin hengitystäni. Neiti Pirteä sattui kävelemään ohitseni ja hän taputti minua ystävällisesti olalle.
– Rehtori on oikein mukava, eikä varmaan ole sinulle liian ankara puhutellessaan sinut. älä turhaan pelkää sinne menemistä. Nyökkäsin hänelle.
– Kiitos, kuiskasin hieman vapisevalla äänellä. Olin jo valmiiksi tosi kiihottunut, mutta onneksi Neiti tulkitsi sen peloksi. Hän taputti minua uudelleen olalle ja jatkoi matkaansa. Minä painoin ovisummeria. Kesti muutaman sekunnin ennen kuin vihreä valo syttyi palamaan ja minä sain luvan avata oven.

Rehtori istui työpöytänsä takana eikä hän nostanut katsettaan papereistaan, kun astuin sisään.
– Päivää, Rehtori, sanoin käheällä äänelläni.
– Istu, Rehtori määräsi edelleenkään minuun katsomatta. Istuuduin oven viereiseen nojatuoliin ja laskin koulureppuni lattialle. Istuimme hiljaisuuden vallitessa hirvittävän pitkältä tuntuvan ajan. Rehtori ei koko aikana katsonut minua päin. Minä sen sijaan tuijotin häntä. Taustalla kuulin kuinka seinäkello tikitti sekunteja ja minuutteja. Aika kului. Koulun äänet alkoivat hiljetä, askeleita ei juurikaan enää kuulunut. Ihan kuin olisimme olleet aivan kahden koko talossa. Sitäköhän Rehtori odottikin?

– Sinä sitten päätin tupakoida keskellä pihaa? hän kysyi leikaten hiljaisuuden poikki. Nyökkäsin.
– Kaipasitko rangaistusta niin kovasti, että sinun oli pakko keksiä joku kepponen, jolla pääset luokseni? Hän nojautui rennon oloisesti taaksepäin tuolissaan minua katsoen. Hengästyin hänen katseestaan ja nyökkäsin uudelleen. Miksi olisin kierrellyt ja valehdellut? Juuri sitä varten olin polttanut tupakkaa keskellä pihaa.
– Sinä olet kyllä uskomaton Narttu, Rehtori huokaisi.
– Sinä et jätä minulle minkäänlaisia vaihtoehtoja. Minun on aivan pakko rankaista sinua! Riisuhan toppisi ja hameesi pois, hän määräsi.

Nousin seisomaan ja vetäisin toppini pois yläkautta. Rintani heiluivat paljaina, nännit kovina. Ilma tuntui viileältä paljaalla iholla ja sai nännit kovenemaan entisestään. Hameessani oli kuminautavyötärö ja laskin sen alas nilkkoihini ja astuin ulos siitä. Katsoessani Rehtoria tiesin aamulla tehneeni oikean asuvalinnan. Hän näytti pitävän siitä.
– Sinä olet tainnut hukata housusikin päivän mittaan. Nussitko jonkun kanssa niin pikaisesti, että unohdit pukea pöksysi takaisin? Hänen äänensä muuttui käheäksi.
– En ole nussinut, Rehtori. Unohdin pukea ne jo heti aamulla päälleni. Olen pahoillani, jos se suututtaa teitä. Vastasin silmät alas luotuina.
– Tuollaisista unohduksistakin on pakko rankaista sinua. Mihin vielä joutuisitkaan, jos en olisi pitämässä sinulle kuria? Onneksi minulla on ollut jo muutaman päivän täällä jotain sinua odottamassa. Rehtori kumartui koluamaan laatikkoaan ja otti sieltä käteensä jotain metallinkiiltoista. Henkäisin jännityksestä, tunsin kuinka pillumehu valuivat jo reisilläni, aivan kuin olisi pissinyt.

– Heilutahan vähän rintojani, se näyttää niin mukavalta! Rehtori sanoi. Tuntui kuin olisin ollut joku halpa naikkonen jossain pornovideossa. Hän seisoi hetken ihaillen pyöreiden rintojeni heilumista ja tuli sitten luokseni. Hän kouraisi rintojani, venytti nännejä sormiensa välissä. Hän laski päänsä alas, puristeli edelleen tissejäni ja imi vuoroin molempia nännejä. Ne olivat jo odottaneet kielen kosketusta ja huokaisin rehtorin aikaansaamasta nautinnosta. Hänellä oli minulle yllätys. Hän ruuvasi eräänlaiset pienet puristimet tiukkasti kiinni nänneihini. Puristimia yhdisti metallinen ketju, josta hän kokeeksi veti. Veto venytti nännejäni ja vaikka se sattui, se tuntui kuitenkin käsittämättömän kiihdyttävältä.

Rehtori veti minua ketjua apunaan käyttäen viereiseen kokoushuoneeseen. Rehtori huomasi, että korkokengissäni oli kokonaisuudessaan tosi paksut pohjat ja hän vaati minua riisumaan ne. Kun olin ilman kenkiä, lyhenin heti monta senttiä. Seinällä oli vaatekoukku, johon hän ripusti ketjun kiinni. Kun seisoin varpaillani, ketju ei juurikaan venyttänyt nännejäni. Jos laskeuduin koko painollani alas ja nännini venyttyivät ketjun ansiosta melkoisesti. Vingahdin sitä kokeillessani yllättävän kovan venytyksen aiheuttamasta kivusta ja Rehtori hymyili tyytyväisenä.

Rehtori käski minun nojata seinään siten, että peppuni oli pystyssä. Käteni, joiden kämmenet olivat seinää vasten, tukivat asentoa. Hän sitoi liinan silmieni peitoksi, etten näkisi mitä hän teki. Tunsin, kuinka Rehtori painautui alastomana vartaloani vasten. Hänen kullinsa seisoi kovana päin peppuani. Hetken hän hieroi sitä litisevää pilluani vasten.
– Sinä olet oikea kiimapillu! Rehtori murahti. Yritin tarjota pilluani hänelle paremmin hierottavaksi, koska se suorastaan huusi kosketusta.
– Nyt alkaa varsinainen rangaistus. Varaudu pieneen piiskaan, sitähän sinä kuitenkin kaipasit. Hän huohotti korvaani ja korjasi asentoni sellaiseksi, että peppuni oli mahdollisimman hyvin tarjolla taaksepäin.
– Minulla on täällä ihana, monisäikeinen piiska sinua varten varattuna, hän kertoi.

Ensimmäinen isku oli melko hento. Se ei juurikaan tuntunut kipeältä, lähinnä vain hyvältä. Isku, iskun jälkeen Rehtori kuitenkin lisäsi niihin voimaan. Kolmas sai jo takamukseni kirvelemään. Vaikka se sattui, samalla se sai pilluni turpoamaan ja tykyttämään kiihotusta. Puskin kankkujani lyöntejä vastaan sen verran kuin kykenin. Mitä enemmän pyllistin taaksepäin, sitä enemmän nännini venyivät. Yhteisvaikutelma oli uskomaton. Uikutin kivun ja kiiman mielettömästä sekamelskasta. Takamukseni jäi pyörimään tyhjää, kun Rehtori lopetti piiskaamiseni. Uikutin ja toivoin hänen jatkavan.
– älä lopeta vielä, pyysin, mutta aivan turhaan. Rehtori irrotti nänniketjun koukusta ja talutti minut sokkona pöydän luo. Hän auttoi minut pöydälle selälleen.
– Levitä jalkasi, hän komensi. Minä tein työtä käskettyä ja odotin, että hän tulisi sisääni.

Rehtori kuitenkin yllätti minut. Hänellä oli aivan muunlainen suunnitelma varalleni.
– Pillusi suorastaan vuotaa kosteutta, senkin kiimainen nuori tyttö, hän huohotti ja hieroi pimppaani sormin. Kun Rehtori vaihtoi sormensa kulliinsa ja hyväili sillä minua, nostin lantiotani ottaakseni hänet sisään. Rehtori naurahti.
– Olet liian malttamaton Pikku-narttu! Hän vetäytyi luotani ja minä hengähdin pettymyksestä. Pilluni sykki odotusta ja olisi tarvinnut heti sisäänsä jotain suurta ja upeaa, sellaista kuin Rehtorin kulli oli.

Hetkeksi minulle tuli outo olo, että olin yksin, pillu levällään siellä kokoushuoneessa.
– Rehtori, missä olet? piipitin hieman kauhistuneena. Kukaan ei vastannut ja minä säikähdin ihan tosissani. Aloin pyrkiä ylös pöydältä, jolloin kuulin ovelta Rehtorin äänen.
– Ole ihan rauhassa, olen täällä. Kuulin hänen rauhallisten askeleidensa lähentyvän ja rentouduin takaisin makuulleni pöydälle.
– Levitä jalkojasi hieman enemmän, hän käski ja minä tottelin. Hämmennyin suunnattomasti, kun tunsin hänen levittävän jotain liukasta anukselleni. Liukasteen perään hän työnsi jonkun kovan pötkön, joka alkoi välittömästi kasvaa pepussani. Tunne oli hengästyttävä. Pelkäsin hetken, että anukseni repeää, koska tappi kasvoi niin paljon.
– Mitä sinä teet? Kysyin yllätettynä Rehtorilta ja yritin vetää jalkojani yhteen.
– älä kysele liikoja Narttu. Minä rankaisen sinua parhaaksi katsomallani tavalla, johon sinulla ei ole mitään sanomista, Rehtori ärähti minulle. Tehostaakseen sanomaansa hän läppäsi minua pillulle piiskallaan. Se tuntui hurjalta ja sai klitorikseni tykyttämään. Vaikka se sattuikin, tajusin silti nostavani lantiotani vastaanottamaan seuraavan pillupiiskaa. Sen aiheuttama kipu teki käsittämättömän hyvää yhdessä peffaani raiskaavan tapin kanssa. Nostin lantiotani ylöspäin ja sain vielä pari iskua. Koko pilluni säkenöi. Rehtori vapautti samassa myös nännini puristuksista. Kipu löi salamana lävitseni. Hän sekä helpotti että lisäsi sitä imiessään vuorotellen molempia nisiäni. Tunne oli hurja, teki sekä hyvää että poltti saaden minut uikuttamaan maanisesti. Heilutin lantiotani ja rukoilin Rehtoria lopultakin antamaan minulle tyydytyksen.

Rehtori murahti jotain. Ilmeisesti hänkin oli jo kiihkonsa äärirajoilla. Hän repäisi minua lähemmäs pöydän reunaa ja työntyi sisääni kerta työnnöllä. Hän nai minua hurjalla vimmalla, aivan kuin ei olisi koskaan ennen saanut. Hänen raivokkaat työntönsä tuntuivat aivan taivaallisilta poltteisessa pillussani. Olin niin täynnä, etten ollut koskaan osannut edes uneksia sellaisesta. Valtaisa tappi anuksessani ja Rehtorin suunnaton kyrpä pillussani! Kun hän vielä yhtä aikaa lipoi nyt jo yliherkkiä nännejäni, tunsin olevani nautinnosta aivan sekaisen. Vaikka hän olikin poistanut siteen silmiltäni, en nähnyt kiihkoltani yhtään mitään. Olin yksinkertaisesti vain kiimainen pillu, jota naitiin. Työnsin lantiotani häntä vastaan mukaillen hänen liikkeitään. Hänen häpyluunsa härnäsi työntö työnnön jälkeen klitoristani ja päästi nautinnonaallot liikkeelle, valtaamaan kehoni. Pilluni litisi ja tursui hunajaansa hänen työntöjensä voimasta.

Laukesimme lähes yhtä aikaa. Rehtori nojasi huohottaen, hengitystään tasaten minuun. Kiersin käteni hänen ympärilleen ja vedin hänet vielä lähemmäs itseäni. Pilluni sykki ja supisteli vielä orgasmin jälkimainingeissa ja sai Rehtorin urisemaan nautinnosta. Suutelimme kiihkeästi toisiamme vartalot yhteen kietoutuneina.

Rehtorin antama rangaistus oli ollut kerta kaikkiaan ihana!’

Pukeuduimme kaikessa rauhassa rakastelun jälkeen. Rehtori näytti edellisellä kerralla ottamiaan valokuvia. Näyttöpäätteeltä, isossa koossa katsottuna, kuvat eivät tosiaankaan olleet mitään softia. Ne olivat melko härskejä ja saivat minut punastumaan.
– Sinulla on kummallinen voima minuun. En ikinä olisi kuvitellut esiintyväni tuollaisissa kuvissa, totesin Rehtorille. Hän seisoi takanani ja hieroi vielä paljaita rintojani puolihuolimattomasti.
– Ei sinua aivan kamalasti tarvinnut houkutellakaan. Olit oikeastaan aika halukas niihin, kiihotuit kuvaamisesta. Kiihotutko niiden katselustakin? Rehtori kysyi ja nosti hameenhelmaani ylöspäin. Levitin jalkojani, jotta hänen kätensä pääsi vaivattomammin perille pillulleni.
– Sinä olet taas aivan märkä, Rehtori huokasi ihastuneena. Olinhan minä, myönnän, kuvienkin vuoksi kostunut. Suurin osa märkyyttä oli kyllä Rehtorin spermaa. Sanoinkin sen hänelle ja sain hänet naurahtamaan tyytyväisenä.

Rehtorilla oli minulle omalaatuinen ehdotus. Kesken kuvien katselun hän alkoi kysellä kesäsuunnitelmistani.
– Asutko täällä koko kesän vai menetkö takaisin kotipaikkakunnallesi? hän kyseli. Kerroin saaneeni töitä jäätelökioskilta ja asuvani opiskelija-asuntolassa koko kesän. Kotipaikkakuntani oli niin pieni, ettei siellä ollut juurikaan kesätöitä tarjolla.
– Minulla olisi sinulle halvempi asunto tarjolla kesäksi, mahdollisesti ensi talveksikin, Rehtori sanoi.
– Talomme päädyssä on sivuasunto, joka on jäänyt juuri tyhjäksi. Voisin majoittaa sinut sinne. Vuokrasta sinun ei tarvitse kantaa huolta, pääsemme siitä varmasti sopuun. Puhuin sinusta juuri eilen Vaimollenikin ja hän innostui ajatuksesta kovasti. Minä jäin tuijottamaan Rehtoria suu auki.
– Kerroit minusta Vaimollesi! Mitä sinä kerroit hänelle?
– Kerroin löytäneeni ihanan Pikku-nartun, Rehtori naureskeli. Minäkin nauroin. Hetken olin jo luullut, että Rehtori oli oikeasti kertonut minusta jotain Vaimolleen. Kaikkea hullua minäkin kuvittelin. Rehtorin esittämä ehdotus oli kyllä ajattelemisen arvoinen. Opiskelija-asuntola toimi kesällä myös kesähotellina, joten sinne asumaan jääviä opiskelijoita ei katsottu kovin hyvällä silmällä.

Kyselin lisää sivuasunnosta. Rehtori kertoi, että siinä oli pieni keittiö, sauna ja olohuone, jossa oli makuualkovi. Se kuulosti taivaalliselta soluasunnossa asuneen korviin. Hän kertoi myös, että asunto oli valmiiksi kalustettu. Jos kuitenkin haluaisin muuttaa jotain, sekin onnistuisi vallan mainiosti.
– Voit tulla vaikka nyt heti tutustumaan asuntoon. Pääset kyydilläni, Rehtori tuumasi. Minä sanoin haluavani käydä ensin siistiytymässä.
– En kehtaa tulla Vaimosi silmien eteen pillu spermaa tulvien. Jospa käyn ensin asuntolassa pikasuihkussa, voit hakea minut sieltä hiukan myöhemmin. Puolen tunnin kuluttua. Sopisiko se? Rehtorille se kävi päinsä. Hän kertoi jäävänsä koululle siksi aikaa tekemään paperitöitään.
– Soita kännykkääni, kun olet valmis. Haen sinut sitten, Rehtori sanoi. Hän veti minut itseään vasten ja suuteli kiihkeästi ennen kuin salli minut lähteä.

Kävelin reippaasti asuntolalle. Kämppikseni oli päiväunilla, enkä herättänyt häntä. Kävin suihkussa ja mietiskelin äskeistä kokemustani. En voinut käsittää, mikä minuun oli mennyt. Olin aivan hulluna Rehtoriin ja eritoten siihen, kuinka Rehtori osasi rakastellessaan käsitellä minua. Kokemuksella oli varmasti osansa asiassa, mutta Rehtori oli muutenkin varsin charmikas mies. Aikaisemmin olin tosin ajatellut, että hän oli arka ja sangen kiltti, ehkä hieman nahjuskin. Aina ei kaikkea nähnyt ihmisestä ulospäin. Ehkä se oli hyväkin. Katkaisin haaveiluni ja pukeuduin.

Tällä kertaa päätin pukeutua kuten kiltit nuoret ainakin. Valitsin farkut ja sinisen t-paidan. Laitoin jopa rintaliivit päälleni. Hiukset palmikoin kahdelle tiukalle letille. Lisäsin vain huulikiiltoa ja totesin näyttäväni aivan viattomalta Elovena-tytöltä. Tämän näköiselle kyllä uskaltaisi vuokrata asuntonsa. Huomasin kauhukseni kuluttaneeni jo reilun tunnin aikaa, vaikka minun oli pitänyt vain käväistä siistiytymässä. Ehkä saisin tästäkin rangaistuksen? Hymyilin itsekseni soittaessani Rehtorille. Sovimme treffit asuntolan nurkalle parin minuutin päähän. Samoin tein riensin pihalle odottamaan häntä.

Rehtori vei minut kaupungin laidalle, äveriäälle asuinalueelle. Hän ajoi punatiilisen, ison omakotitalon pihaan. Pihaa näytti hyvinhoidetulta, vaikkeivät istutukset vielä tähän aikaan alkukesästä olleetkaan parhaimmillaan. Vaimo tuli aukaisemaan oven, kun ajoimme pihaan. Hän oli noin nelikymppinen, rauhallisen näköinen, tyylikäs nainen. Hänen hiuksensa olivat siistillä nutturalla ja ruskea neulepuku istui täydellisesti. Hillitty meikki viimeisteli ladymäisen ulkonäön. Vaikka hän ei ollut enää ihan tyttönen, hän oli aivan yhtä hyvin säilynyt kuin miehensä.
– Tervetuloa, Siina. Sehän oli nimesi, eikö ollutkin? Vaimo sanoi ystävällisesti. Kättelin hänet ja myönsin hänen olevan oikeassa.
– Käykää Rehtorin kanssa katsomassa heti nyt aluksi asunto. Voimme sitten jutella kahvikupin äärellä. Vai juotko mieluummin teetä.
– Teetä kiitos, vastasin ujosti. Tunsin väkisinkin itseni hieman paheelliseksi Vaimon läsnä ollessa. Huono omatunto kolkutti sisälläni. Rehtoria se ei tuntunut vaivaavan, hän tuntui hyvin rennolta. Hän jopa suuteli Vaimoaan kevyesti huulille ennen kuin johdatteli minut asunnon ovelle.

Asunto oli kaunis. Olin aivan myyty. Seinät olivat vaaleat ja lattia paneelia. Huonekaluissa ja tekstiileissä oli käytetty pehmeitä sinisen, keltaisen ja vihreän sävyjä. Ne tekivät pienestä asunnosta pirteän ja iloisen näköisen.
– Tämä tehtiin aikanaan sitä silmällä pitäen, että tyttäremme saavat harjoitella itsenäistymistä tässä asuen. Vanhempi asuikin tässä muutaman vuoden, kalustus on sitä perua. Nuorempi muutti jo lukioaikana pois kotoa. Hän halusi itsenäistyä aivan oikeasti. Vuokralaisemme muutti, kuten jo kerroin sinulle, tämän kuun alussa pois kaupungista, joten tämä olisi aivan vapaa.
– Tämä on tosi ihana! Olisin aivan hullu, jos kieltäytyisin ottamasta tätä vastaan. Entä vuokra? kysyin.
– Kuten sanoin, siitä sovimme aivan varmasti, Rehtori sanoi ja veti minut itseään vasten. Hän puristi pakaroitani suudellessamme ja hieroi etumustaan häpyäni vasten. Hänellä selvästi taas seisoi.
– Olet aivan kyltymätön, huokasin hänelle ja hän myönsi naureskellen.
– Sinunlaisesi ihana pikku-pillu saa tällaisen vanhan miehen aivan kuumaksi, hän huokaisi ja otti paitani pois. Hän aukaisi rintaliivini ja päästi rintani vapaiksi liivien kahleista.
– Lupaa, ettet koskaan enää pistä liivejä päällesi. Tissisi ovat niin ihanat pomppiessaan vapaina paitasi alla, hän huokaisi ja imi nännejäni. Ne olivat edelleen hyvin tuntoherkät ja seisoivat kuin kaksi mansikkaa Rehtorin käsittelyssä. Nojauduin vasten tiskipöytää ja annoin itseni luvan nauttia hänen hyväilyistään. Tunsin kuinka pöksyni alkoivat kostua himosta, huuliltani purkautui nautinnon uikutusta.

loading...

Rehtori kirosi hiljaa ja irrotti otteensa minusta.
– Luulen, että meidän on parasta mennä juomaan teetä, ettei Vaimo ihmettele, mihin jäimme. Saat toki jäädä hetkeksi vielä tutkimaan paikkoja, jos haluat. Pue päällesi ennen kuin tulet sisälle. Kuten sanoin, rintsikoita et kuitenkaan saa pukea, hän vielä huomautti. Jäin hetkeksi nojaamaan tiskipöytään ja tasasin itseäni. Sitten ajattelin, että saisin kai edes runkata, jos en muuta juuri nyt saisikaan.

Heittäydyin makuulle alkovin vuoteelle. Vuode oli upottavan pehmeä parisänky. Kiskaisin farkkuni ja stringit pois jalastani. Samassa tajusin, että koko alkovin toinen seinä oli pelkkää peiliä. Sänky oli niin iso alkoviin, että vain toisella puolella oli kapea käytävä ja käytävän puoleisella seinällä oli peili. Käännyin peiliin päin ja levitin jalkani. Pyöreät rintani näyttivät kieltämättä kauniilta. Nännit nöpöttivät ja odottivat kosketusta. Posliinipilluni kiilsi kosteuttaan. Aloin hyväillä itseäni. Se näytti kiihottavalta peilistä käsin katsottuna. Toisella kädelläni hieroin kevyesti klitoristani ja toisella kädellä nain itseäni. Paikallakin oli varmasti merkitystä. Ajattelin, miltä Vaimon ilme olisi näyttänyt, jos hän olisi nähnyt minut tässä runkkaamassa. Olin niin kiihottunut, että en tarvinnut montaakaan painallusta klitorikselleni ennen kuin laukesin.

Makasin hetken vuoteella kooten itseäni. Puin vaatteet takaisin päälleni, paitsi ne rintsikat. Työnsin ne kaappiin, jonka ajatteli olevan vaatekaappi. Nopeasti tutkin vielä keittiön kaapit ja totesin, että asunto oli kuin nukkekoti. Kämppä oli siisti ja puhdas jokaista nurkkaa myöden. Siellä oli kaikki valmiina asukasta varten kattiloita ja lautasia myöden. Ruokatarpeita ei sentään ollut valmiina kaapissa.

Soitin ovikelloa ennen kuin menin sisälle. En tosin jäänyt odottamaan, että joku tulisi avaamaan oven. Ovi oli auki. Rehtori ja Vaimo istuivat jo kahvipöydässä odottamassa minua.
– Oliko asunto mielestäsi mukava? Vaimo kysyi ja kaatoi minulle teetä isoon kuppiin.
– Se oli aivan uskomaton! huudahdin ja näin, että Vaimo vaikutti tyytyväiseltä.
– Juttelimme juuri Rehtorin kanssa vuokrastasi. Voisimme sopia, että osan vuokrasta saat anteeksi auttelemalla minua silloin tällöin taloustöissä. Voisit toisinaan vaikkapa siivota täällä kanssani. Pidämme usein isoja juhlia, joiden valmisteluissa myös tarvitsen apua. Näin kesäaikaan pihalla on luonnollisestikin paljon puuhaa. Ison pihamme ruohonleikkuussa menee pelkästään reilu tunti, joten jos huolehtisit siitä nyt kesällä, niin vuokrasi olisi jo siten oikeastaan kuitattu. Miltä se kuulostaisi?
– Kuulostaa oikein hyvältä, ei minulla kovin suuriin summiin olisi varaakaan. Koska saisin muuttaa? En malttanut olla kysymättä.
– Vaikka jo tänään meidän puolestamme, Vaimo naurahti. Pääset nämä viimeiset päivät kätevästi Rehtorin kyydillä kouluunkin.
– Ehkä muutan huomenillalla. Ehdin koota vähäiset tavarani, hymyilin vastaan. Vaimo tuntui tosi mukavalta ihmiseltä. Uskoin, että tulisin hyvin toimeen hänen kanssaan. Niin, tietenkin vain siinä tapauksessa, ettemme Rehtorin kanssa jäisi kiinni tekosistamme.

Sovimme, että Rehtori noutaisi minut ja muuttokuormani huomenillalla asuntolasta joskus kahdeksan aikoihin. Rehtori tarjoutui tuomaan minut nytkin takaisin asuntolalle, mutta torjuin kyydin. Teki ihan hyvää vähän kävellä. Kiitellen molempia poistuin heidän luotaan. Minun oli tosi vaikea kävellä ihan tavallisesti, mieleni teki hyppiä ja pomppia riemusta. Pääsisin aivan ihanaan asuntoon ja saisin viettää koko kesän Rehtorin lähellä! Saattoiko olla ihanampaa päivää kuin tämä?

Vastaa